Kandini, rakkaani, Thesikseni.

-
Kandini, rakkaani, Thesikseni.

Syyskuussa 2012 me ei tiedetty toisistamme vielä mitään.

Meni vuosi.

Meni toinen.

Meni melkein kolmas, kunnes päädyit olemaan osa tulevaa aikataulua.
Ensiksi minun piti kuitenkin valita sinut. Aiheeni. Mistä kirjottaisin?

No mistäköhän? Liittymistä tietysti. 

Aina helppo liittymät.

Lopulta meni myös kolmas vuosi. Sitten meni kesä, sitten syksy, ja sitten lumi tuli maahan. Kestikö siinä kauan, en tiedä. Aikaa ainakin vietimme yhdessä todella paljon.

Välillä olimme Itä-Suomessa, toisina hetkinä pohdimme asioita yöaikaan, ja silloin tällöin käytiin yhdessä kahvilla Tapulikaupungissa moikkaamassa sinun Fitness-aiheista kaveriasi.

Fitness-kaveri odottaa vielä kohtaloaan, mutta sinut, kandini, rakkaani, Thesikseni.

Sinut on arvioitu.

Yhteensä sinun arviointiin käytettiin kahtekymmentäyhtä (21) eri arviointikriteeriä.

Sinut arvioitiin näiden kohtien osalta asteikolla 1-5. Tarkemmin sinun kuvaamiseen näiden 21:n kohdan osalta käytettiin vain kolmea eri sanaa, vaikka yhteensä viisi eri sanaa oli varattu sinun kuvaamiseen.

Kohta kohdalta sinua kuvattiin näillä sanoilla: Excellent (Erinomainen), Very good (Tosi hyvä), Good (Hyvä).

Olit niin hyvä, että olit kaikessa vähintään Hyvä. Sinuun kuvaamiseen ei kertaakaan käytetty sanaa Satisfactory (Tyydyttävä) tai sanaa non-satisfactory (Ei-tyydyttävä).

Kokonaisuutena sinun arvioitiin olevan Very good.

Minä menen vielä sinut esittämään, vastaamaan muutamaan kysymykseen, sekä kuulemaan viimeiset kommentit sinuun liittyen.

Mutta älä huoli muusta, kandini, rakkaani, Thesikseni.

Me tehtiin se.

Ai niin! Saanhan esitellä sinut kavereille ja sukulaisille? Ai saan.

Noni. Very good.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ei mikään perinteinen matkablogiräpätys

-
Kuva
Alkusanat Muistan höpöttäneeni useita kertoja siitä miten haluaisin joskus käydä Belgiassa, mutta en ollut kuitenkaan vielä kertaakaan päätynyt Luxemburgia lähemmäs tuota nykytiedoillani oluen lisäksi erityisesti suklaan pyhättönä tunnettua valtiota. Matkan alku- ja päätöspisteeksi valittiin kuitenkin Alankomaat ja sieltä Amsterdamin järkyttävien hotelliyöhintojen (alkaen 250 €/yö) myötä Utrecht ( vain 134,33 €/yö), jota käytimme tukikohtana suhatessamme Intercity-junilla eri kaupunkeihin ihmettelemään mitä löytyy mistäkin. Reissun toinen puoli pidettiin majaa Belgian Antwerpenissä. Tämä ei ole mikään perinteinen matkablogiräpätys, vaan keräsin tähän kaikkeista hilpeimmät, oudoimmat, hieman kuvottavat ja ajoittain jopa törkeät löydökset.  Tervetuloa jännittävälle kirjalliselle ja kuvalliselle matkalle todistamaan, mitä Rotterdamilla, Haagilla, Utrechtilla, Antwerpenilla, Brysselillä ja Amsterdamilla oli meille tarjota. Rotterdam Ensimmäinsen yön jälkeen paukautettiin junalla Rotterdami
Lue lisää

Perfect house with rose red doors

-
Kuva
  Kartanonkoski Olen ostajana sellainen, että ensin kypsyttelen ikuisuuden ajan asiaa päässäni, minkä jälkeen alkaa ääritarkka kriteerien määrittely ja armoton googlaus. Kun kriteerit ovat selvillä, teen vielä uskomattoman määrän selvitystyötä siitä mikä vaihtoehdoista on paras. Ja kun olen varma, että tässä se nyt on, kaupat on käytännössä jo toteutuneet. Asuntojen suhteen homma toimii muutoin samalla tavalla, mutta siinä tarjonta rajoittaa luonnollisesti vaihtoehtoja. Meillä kuitenkin oli ajatuksena löytää isompi asunto ja sen oli aivan pakko olla täältä rakkaalta Kartanonkoskelta, joten olimme jo päättäneet että tässä sitten saattaa jonkun verran kestää. (Vitsailenkin kavereille olevani Kartanonkoski-puristi ja huomautan, että Kartanonkoskea kutsutaan Kartanonkoskeksi, ei siis Vantaaksi.) Näillä pelimerkeillä pyöritimme Oikotietä ja Etuovea ja katsoin läpi niitä harvoja vaihtoehtoja, joita tänne tippuu. Välittäjien vakiolause tuntuikin olevan: "Näitä on harvoin tarjolla!"
Lue lisää

Suomalainen mies, joka puhuu.

-
Meillä oli ala-asteella sellaiset reissuvihot, joihin opettaja kirjoitti viestiä. Reissuvihko kulki oppilaiden mukana vanhemmille, jotka lukivat reissuvihkoa ja kuittasivat sinne tarvittavat asiat. Eräänlainen esi-Wilma oli tämä reissuvihkosysteemi. Mun reissuvihossa luki kerran näin: ”Ronilla on puheripuli.” Puhua pälpätin ja pulputin kuulemma todella paljon ja se häiritsi ainakin opettajan mielestä luokan opiskelua. Opettaja halusi, että asialle tehdään jotain. Äiti Kiuru oli eri mieltä ja pamautti reissuvihon kautta vastapalloon, että kerrankin on suomalainen mies, joka puhuu. Toki mä jouduin opettelemaan, pieni poika kun olin, että ei saa häiritä muita, vaikka itseä kuinka kiinnostaisi kertoa joku juttu. Mutta ihan selkeästi mua ei ole myöskään hyssytelty, vaan on annettu pojan puhua. Välillä on faija ollut korvat punaisena viereisessä parturituolissa, kun pikkuroni on päättänyt jakaa täysin avoimesti asioita hiusalan ammattilaisille. Oon pelannut futista taloyh
Lue lisää