Olipa kerran Kiuru

Kandini, rakkaani, Thesikseni. Syyskuussa 2012 me ei tiedetty toisistamme vielä mitään. Meni vuosi. Meni toinen. Meni melkein kolmas, kunnes päädyit olemaan osa tulevaa aikataulua. Ensiksi minun piti kuitenkin valita sinut. Aiheeni. Mistä kirjottaisin? No mistäköhän? Liittymistä tietysti.  Aina helppo liittymät. Lopulta meni myös kolmas vuosi. Sitten meni kesä, sitten syksy, ja sitten lumi tuli maahan. Kestikö siinä kauan, en tiedä. Aikaa ainakin vietimme yhdessä todella paljon. Välillä olimme Itä-Suomessa, toisina hetkinä pohdimme asioita yöaikaan, ja silloin tällöin käytiin yhdessä kahvilla Tapulikaupungissa moikkaamassa sinun Fitness-aiheista kaveriasi. Fitness-kaveri odottaa vielä kohtaloaan, mutta sinut, kandini, rakkaani, Thesikseni. Sinut on arvioitu. Yhteensä sinun arviointiin käytettiin kahtekymmentäyhtä (21) eri arviointikriteeriä. Sinut arvioitiin näiden kohtien osalta asteikolla 1-5. Tarkemmin sinun kuvaamiseen näiden 2

Montakohan kertaa mun kandi on ollut ”valmis”? Itestä ainakin tuntuu siltä, että oisin tosi monta kertaa ollut sen kanssa ready. Se oli ihan ensiksi valmis teorian osalta (ei ollutkaan), sitten se oli valmis haastatteluiden osalta (ei ollut nekään vielä lopullisesti ohi), sitä seurasi valmiinaolo tuloksien osalta (niin vissiin), ja lopulta se oli valmis pre-defenceen. [ Suluissa olevista teksteistä voi päätellä, että pre-defencessä tullut palaute johti jatkotoimiin tekstin parantamiseksi .] Yhtäkaikki, se pre-defence meni läpi. Hyvä. Aika rento tunnelma oli koko tilaisuudessa, vaikka siellä oltiin pikkutakki päällä kertomassa omasta tutkimuksesta. [ Voisitko siis yhdistää tämän edelliseen kappaleeseen, perhaps? ] Kuten odottaa saattoi, sain palautetta ja korjausehdotuksia, joista suurin osa oli onneksi yksittäisten lauseiden fixaamista luettavaan muotoon. Isompaakin työtä kuitenkin vaadittiin, sillä edessä oli paluu haastettelukentille. Analyysin nimittäin täytyi pureutua oikein