Näillä mennään päätyyn asti, mutta levätään ensin

Nyt kun mulla on kaikki kurssit kevään osalta suoritettu hyväksytysti, niin voidaan ottaa pieni katsaus kohti loppuhuipennusta. Syyslukukauteenhan tämä siis päättyy ja mitä ainakin itse ymmärsin tuosta koulun loppuratkaisusta, niin mulla tulee olemaan kaksi tällaista torstaista lauantaihin olevaa kouluviikonloppua, jotka pidetään syyskuun lopussa ja lokakuun alussa. Ohjelmassa mulla näkyy yksi kurssi, joten luentojen osalta homma on siinä vaiheessa valmis. En tiedä pitääkö käydä Tallinnassa asti, mutta se selviää sitten myöhemmin. Joka tapauksessa sinne tulee vielä koulun puitteissa mentyä, sillä lopputyön viimeinen puolustus eli ”final defense” sekä se kovasti odotettu graduation (!) ovat sitten siellä etelämpänä järjestettäviä tapahtumia.

Tämän lopputyön eli kandin osalta oon jo pari kertaa joutunut hommiin. Ensin se piti declarata (saatiin aluksi ”bloody awkward pdf-file”, mutta myöhemmin sähköpostiin saapui myös .doc tiedosto). No, siitäkin selvittiin. Tänään mä puolestaan lähetin supervisorille alustavan rungon sekä pari pointtia teoriaosioon, joiden pohjalta sitten tulee palautetta ja voin aloittaa työn kunnolla.

Syyskuussa odottelee ensimmäinen palautuspäivä, joten tässä saa rauhassa koko kesän paiskia hommia kandin eteen. Oma asenne on se, että jossain välissä se työ on joka tapauksessa tehtävä, joten ajoissa on hyvä aloittaa. Nyt aioin kuitenkin hetken ottaa huilia ja odotella nyt vähintään ne ensimmäiset palautteet supervisorilta ennen todellisen työnteon aloittamista. Niin ja onhan mulla duunistakin nyt kesälomaa kolme viikkoa,  joten nyt kelpaa huilata.

Hassulla tavalla tää kaikki lopputöineen ja viimeisine luentoineen tuntuu samalla kertaa ihan superhyvältä, mutta omituinen haikeus on ollut myös mielessä. Itellä on ollut ihan hulvattoman hauskaa tuolla koulussa, vaikka suurin osa mun puheista onkin ollut siitä valittamista. Ei oo vaan ennen tajunnut kertoa siitä, miten huikee porukka meille on vuosikurssista syntynyt. Mun on aivan pakko mennä syksyllä ihan joka ikisenä päivänä luennoille ja nauttia vielä viimeiset yhteiset hajoamiset.

Niitä on meinaan aivan varmasti vielä luvassa.