Huomenna minä aion

-
Tässä minä nyt istun liian isolla mustalla sohvalla naputtamassa tietokoneeni näppäimistöä, jossa näppäimet ovat kaikki erikoisella tavalla vinossa. Ei tämä sohva oikeastaan ole liian iso. Siinä vaan tarvitsee enemmän tyynyjä selän taakse. Itseasiassa näppäimetkin ovata oikealla paikalla, mutta kutakuinkin kaikki ovat hieman vinossa. Taustalla pyörii telkkarista tosielämän L-koodi Liviltä. Sieltä tulee juuri sopivan sekavaa ohjelmaa tähän iltafiilikseen ja 42 tuumainen silloin 599e maksanut LG:n telkkarimme on palvellut mainiosti tässä tehtävässä. 

Näin iltaisin ja varsinkin ennen nukkumaan menoa tulee saatua omituisia motivaatioboosteja. Olen valmis tekemään vaikka mitä kaikkea hienoa seuraavana aamuna. Uhkun voimaa ja suunnittelen jo aamun ensimmäiset kolme tuntia ennen kuin siirryn ohjastamaan japanilaistuotettua oriani kohti Hyvinkääätä. Suunnitelmani tulee tässä:

8:00 herätys
8:05 kahvinkeitin päälle ja itse suihkuun
8:20 viimeistään ulos suihkusta
8:30 aamukahvit ja aamuapala
9:00 Prismaan + muita hoidettavia asioita
10:00 takaisin kotona ja siivoan
10:30 laitan ja syön lounaan
11:00 kaffet ja oleilua
11:30 lähtö töihin

Kuulostaa todella tehokkaalta ja järkevältä toiminnalta. Se mitä todellisuudessa tapahtuu menee suurin piirtein näin:

11:10-11:30 herätys, suihku, vaatteet, töihin

Miksi mä toimin näin? Miksi mä en herää sillon kaheksalta ja laita sitä kahvia? Huomenna mä teen sen. "Taas kerran".

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Alkoholi jäi taakse jo vuosi sitten

-
Alkusanat Ihan tarkkaan en tiedä viimeisintä juomaani, jossa olisi ollut alkoholia. Se on saattanut olla 2023 Euroviisujen aikaan juotu Käärijä-mojito tai sitten olen vielä tuon jälkeen juonut jonkun oluen jossain. Viimeisin kuva alkoholillisesta oluesta löytyy Kuopion lentokentältä 11. toukokuuta 2023, joka saattaa olla viimeisin tuoppi, jonka olen kumonnut kurkusta alas. Joka tapauksessa kesäkuussa 2023 en juonut alkoholia, enkä ole juonut sen jälkeenkään, joten tänään vietetään sitä päivää, jolloin olen varmasti ollut vuoden juomatta. En erityisemmin ole tähdännyt mihinkään vuoden alkoholittomuuteen, vaan tämä lähti itseasiassa liikkeelle juhannuksesta 2023, jolloin päätimme olla selvin päin. Joskin taisin olla jo tuossa kohti ollut ilman alkoholia jo yli kuukauden päivät. Tätä seurasi ajatus siitä, kuinka palauttava alkoholivapaa kesäloma olisikaan (olihan se), minkä perään homma vaan jatkui näin. Vaikka en siis ole mitään vuosi selvin päin -projektia vetänytkään, on joka tapaukses...
Lue lisää

Koulu vie kaiken, myös jäljellä olevan ajan

-
Olen yrittänyt selittää kuinka koulu vie ihan kaiken. Se, että joka hetkessä on tieto takaraivossa siitä, että tämänkin ajan voisin käyttää koulutehtäviin on väsyttävä tekijä. Siksi töissä on kivaa käydä, kun siellä ei saa tehdä koulutehtäviä, vaan pitää antaa 100% työlle. Mä kuitenkin tiedän, että ei mun tarvitse kaikkea tehdä tasan nyt ja tässä.  Mutta voisin. Sehän olisi seuraavalta päivältä pois. Pitäisikö ehkä aloitella sitä yhtä tekstiä? Mitä sille yhdelle ryhmätyölle muuten kuuluu? Ketä siinä toisessa oli meidän ryhmässä? Onkohan vielä paljon tulossa jotain uusia tehtäviä, kun tossakin on jo niin paljon? Äh toikin on jo tulossa jo tossa välissä. Ai niin toi voi helvetti äkkiä hommiin. Niin. Tämä vie kaiken. Olen nyt lyönyt kaikki tehtävät ja aikataulut exceliin ja pitänyt kirjaa siitä mitä olen minäkin päivänä koulun eteen tehnyt. Sen avulla olen pysynyt kartalla siitä, mitä kaikkea hommaa on milloinkin tiedossa. Tuo samainen excel tiedosto kertoo, että huomenn...
Lue lisää

Suomalainen mies, joka puhuu.

-
Meillä oli ala-asteella sellaiset reissuvihot, joihin opettaja kirjoitti viestiä. Reissuvihko kulki oppilaiden mukana vanhemmille, jotka lukivat reissuvihkoa ja kuittasivat sinne tarvittavat asiat. Eräänlainen esi-Wilma oli tämä reissuvihkosysteemi. Mun reissuvihossa luki kerran näin: ”Ronilla on puheripuli.” Puhua pälpätin ja pulputin kuulemma todella paljon ja se häiritsi ainakin opettajan mielestä luokan opiskelua. Opettaja halusi, että asialle tehdään jotain. Äiti Kiuru oli eri mieltä ja pamautti reissuvihon kautta vastapalloon, että kerrankin on suomalainen mies, joka puhuu. Toki mä jouduin opettelemaan, pieni poika kun olin, että ei saa häiritä muita, vaikka itseä kuinka kiinnostaisi kertoa joku juttu. Mutta ihan selkeästi mua ei ole myöskään hyssytelty, vaan on annettu pojan puhua. Välillä on faija ollut korvat punaisena viereisessä parturituolissa, kun pikkuroni on päättänyt jakaa täysin avoimesti asioita hiusalan ammattilaisille. Oon pelannut futista taloyh...
Lue lisää