Siitä mitä seuraavaksi
Tästä on pakko kirjoittaa joskus
15.2.2020 kirjoitin viisivuotis-katsaukseni toisen osan. Reilu kuukausi myöhemmin 18.3.2020 korona oli täydellä höyryllä päällä. Kevään mittaan mietin, että kuinkahan hyvin ennustukseni tulevasta vanhenee tämän tilanteen takia. Totesin myös ylläolevan mukaisesti, että jossain kohti haluan kirjoittaa ylös ne asiat, joita tein vuonna 2020. Tulevaisuudessa tämä vuosi on nimittäin sellainen, johon haluan ainakin itse palata. Niinpä tässä vuoden lopulla on mitä mainioin paikka summata vuoden tapahtumia.
En ajattelut kuitenkaaan tuputtaa koronauutisia, kun niitä on jo ihan tarpeeksi. Toimikoon tämä teksti siis myös vaihtoehto-lukemisena ainaisten tartuntamäärien rinnalla.
Koodaaminen
Olen kaksi kertaa kokeillut koodaamista. Ensimmäisen kerran halusin ymmärtää miten koodi toimii ja Googletin "how to learn to code" tai vastaavaa ja ymmärsin ensimmäistä kertaa elämässäni mitä back-end ja front-end ja full stack tarkoittivat. Samalla opin myös sen miten internet toimii.
Front-end, eli se mitä käyttäjä näkee, vaikutti siistimmältä kuin back-end ja päätin ryhtyä tekemään tämän parissa harjoittelua. Tuolloin löysin myös The Odin Projectin, jonka parissa harjoittelin web-devaamista. Jonkun matkaa jaksoin, kunnes tuli aika harjoitella javascriptiä ja tie nousi pystyyn.
Nyt vuosia myöhemmin tänä keväänä keksin, että voisin harjoitella miten tehdään App Storeen appi, jota voisin käyttää omalla puhelimella. Muna-kana ilmiömäisesti yhtäkkiä minulla oli myös tarve päivittää vanha Toshibani MacBookiin ja sain samalla perusteltua itselleni, että voisin vannoutuneena Apple-miehenä vihdoin omistaa myös tietokoneen Applelta.
Koin tämän kärpäslätkän huitaisun ratkaisevan itse asiassa niin monia tarpeistani, että lopulta päädyin YouTubeen tutkimaan mikä MacBook olisi paras. Nopeasti selvisi, että pian julkaistavassa MacBook Airissa olisi vihdoin päästy eroon vanhoja malleja vaivanneesta näppäimistöstä ja näinpä päätin hommata tämän uuden Airin, jonka sain käsiini 19.4.2020.
Macilla koodaaminen oli siistiä ja YouTubesta löytyneet Chris Ching, Sean Allen, Paul Hudson sekä Ray Wenderlich opastivat minua tekemään ensimmäiset appsini. Osasin lopulta tehdä myös oman hyvin alkeellisen sales funnel appsin, joka laski funnelin auki tavoitteen syötettyäni. Ensiversio appsista näytti karmealta, mutta se oikeasti toimi. Designasin itse yllä olevan kuvan mukaisesti miltä appsi näyttäisi, mutta tätä en ole vielä tuotantoon asti saanut.
Ongelmaksi muodostui nimittäin se, että Apple oli juuri muuttanut UI-tapaansa niin sanotusta Story Boardista Swift UI:hin ja saman appsin tekeminen tällä uudella tavalla vaati sen verran paljon uudelleen opettelua, että pääsin Paul Hudsonin 100 days of Swift UI:n kanssa jonnekin alle 50 päivän kohdalle ja tie nousi jälleen pystyyn.
Totesin, että palataan tähän kun Apple on saanut Swift UI:n pelittämään ja voin harjoitella joskus uudestaan tämän tekemisen. Sales Funnel Calculator saattaa vielä joku päivä löytää tiensä App Storeen, mutta en tällä hetkellä ole aktiivisesti sitä työstänyt.
Koodaamisen treenaamisen suhteen olen iloinen, että ymmärrän mitä koodaaminen tarkoittaa ja miten paljon erilaisia kieliä on olemassa. On myös siistiä ymmärtää mitä iPhonessa tapahtuu kun täppään jotain, ja jos luulen löytäneeni jostain appsista bugin, osaan myös ainakin arvioida mistä saattaa olla kyse. Täysin hukkaan tämä koodaamisen parissa tuusaaminen ei siis todellakaan ole mennyt.
Mitäs nyt sitten keksittäis?
Tänä vuonna olen myös tullut siihen tulokseen, että olen päässyt sinne, mihin koko ajan olin menossa, kun opinnot, työ ja koti on ns. hoidettu kuntoon. Tämän maalin saavuttamisen myötä olen ollut seuraavan kysymyksen äärellä: Mitäs nyt sitten keksittäis?
Tätä pohtiessani ystäväni Teemu Kunto, joka on tällä hetkellä ainakin subjektiivisesti arvioituna Suomen tunnetuin minimalisti, on juuri kirjoittanut minimalismista kirjan, jossa yhtenä juttuna esiin on nostettu seuraava metodi. Mun mielestä metodi vastaa myös omaan kysymykseeni ja se menee siis näin:
1. Ota paperi ja listaa siihen asioita, joista päiväsi aina koostuu.
2. Sitten käännä paperi ja listaa toiselle puolelle ne asiat, joita haluaisit kovasti päästä tekemään.
3. Sitten mieti millaista se olisi, kun otsikot vaihtaisvat paikkaa ja joka päivä tekisikin niitä asioita, joita haluaisi kovasti aina tehdä.
Se ei ole tässä tärkeää, että tuskin on mahdollista matkustaa joka päivä Balille. Eikä sekään ole tärkeää, että silloinhan haaveilisi vihdoin pääsevänsä käymään vessassa. Pointti on ainakin minusta ennemmin siinä ajatuksessa, että voisiko jotain tuoda pois haaveilulistalta sinne jokapäiväiseen tekemiseen ja treidata sieltä pois jotain sellaista, jota ei ole ihan välttämättä aina pakko tehdä.
Omalta päässäni sijaitsevalta listalta esiin nousee selkeä ykkönen, joka on äänituotantojen tekeminen aka podcastit. Aiheellista on toki miettiä, onko ne harrastuksena kivempia kuin kokopäivätyönä, mutta ainakin tällä hetkellä sunnuntainen Tapahtui hauska asia -podcastin äänityspäivä on selkeä viikon kohokohta. Lähimmät ystäväni ovat todennäköisesti saaneet sietokykynsä rajoille asti kuulla tästä innostuksestani. Kiitos kestämisestä.
Tapahtui hauska asia -podcastin ensimmäisen logokuva. |
On ollut hienoa huomata, miten moni on halunnut innolla lähteä mukaan podcasteihini. Tapahtui hauska asiassa on vieraillut jo kolme muuta podcastia. Olen myös päässyt haastattelemaan Pallomeri.net #Pelipaikoilla-podcastissa olympialumilautailija Anton Lindforsia, muodostelmaluistelusta suosittua Rakkaudesta lajiin -podcastia pitäviä Jonna Mannista ja Mariikka Latvaa, Suomen maajoukkueen ampumahiihtäjä Jaakko Rantaa sekä Suomen naisjefun nelinkertaisen mestarin Helsinki Wolverinisin päävalmentaja Pekka Lamminsaloa sekä keskushyökkääjä Tytti Kuusista. Pekan kanssa tunsimme entuudestaan, loput vieraat löysin Märskyn alumnien Facebook-ryhmän kautta.
Ensi vuoteen
Ensi vuodelle on tarkoitus laittaa podcasteihin uutta vaihdetta silmään ja ensi töikseni käytin serkkuni Joel Korhosen palveluita hyvien kuvien ottamiseen. Alla maistiainen näistä.
Pallomeri.net #Pelipaikoilla-podcast. Kuva: Joel Korhonen |
Kuten ylläolevasta näkyy, ovat kuvat järkyttävän hyviä. Myös Tapahtui hauska asia saa uuden logokuvan itselleen lähitulevaisuudessa. En malta odottaa, että pääsen entisestään tuunaamaan podcastieni presenssiä ja tekemään entistä parempaa sisältöä.
Olen huomannut, että itse olen eniten kiinnostunut ihmisten tarinoista ja omista kokemuksista. Teemun kirjassakin parasta kohta oli mielestäni se, kun Teemu kertoi New Yorkin matkastaan pelkän repun varassa. Näinpä ajattelin tuoda itseni vahvemmin esille tuotantojen tekijänä ja tarkoitus on sosiaalista mediaa hyödyntämällä tuoda paremmin esille henkilö näiden tuotantojen takana. Yhtenä alustana toimii myös tämä blogi, johon ajattelin kirjoittaa ainakin enemmän kuin tänä vuonna.
Sometaukoni henkilökohtaisten tilieni osalta ei tue tätä tarkoitusta. Perustin siten oman instagramin ronikiuru, jossa voi seurata tätä henkilön esiintuomis-projektiani. Uskon myös, että nyt on sen verran jo kokemusta, ettei seuraajamäärät, tykkäykset tai muu sellainen ole enää mikään mittari minulle ja voin näistä huolimatta tuottaa mielenkiintoista ja hauskaa sisältöä kulutettavaksi.
Loppuun haluan todeta saman kuin erä viisas talousviisastelijakin: Kyllä ihmiset hyvän sisällön luokse löytävät.
Tätä lupaan tarjota. Täällä, podeissa ja somessa.
Tervetuloa mukaan.
Kommentit
Lähetä kommentti