One month in Asia

Heinäkuu tuli tänä vuonna vietettyä melkeinpä kokonaan ulkomailla. Thaimaa, Singapore ja Malesia toimivat kohdemaina ja erityisesti ensimmäisenä mainittu on omaan mieleen. Heti kun saavuimme reilun 16 tunnin matkustamisen jälkeen näyttämään arrival cardeja Thaimaan immigration tarkastajille, painoivat Thaimaan tuoksut armotta Suvarnabhumin kentän läpi.

Thaikuissa mentiin heti ekana vetämään riisikanat, johon unohdin ennen ensimmäistä lusikallista puristaa sen limen. Toka lusikallinen olikin sitten jo taivaallisen hyvää. Muistan miettineeni, että tätä me tultiin ainakin täältä hakemaan.

Reissun ekalla viikolla oltiin Pattayalla, jossa aika tuntui menevän todella vauhdilla eteenpäin. Omilla skoottereilla oli tosi kivaa päristellä menemään ja kelit suosivat jo tässä vaiheessa reissaajia. Reissun toka viikko vietettiin Changin saarella, jossa tuli nautittua lomameiningeistä, joskin yksityisranta saariloman tokalla pätkällä tuli vähän silmille. Unettava mesta saaren pohjoisosassa koetteli vauhtiin tottuneita matkailijoita, mutta lopulta myös tästä mestasta jäi kivat muistot mieleen.

Bangkok odotti seuraavana. Oma lempparikaupunki, jonka vilskeessä nauttii jokaisesta hetkestä. Löydettiin tosi kiva katu, joka on turistirysä Khao San Roadista heti seuraava. Hostellissamme hieman kauempana näistä mestoista oli hostellioloihin nähden hyvät oltavat (lue: onneksi vain kaksi yötä).

Sitten Singaporeen, jossa joka puolella promottiin jälkikasvun tekemisen puolesta. ”Let’s keep Singapore young”, kuului slogan, joka lähinnä kummastutti skandinaviasta saapunutta kaksikkoamme. Maassa oli myös hiton paljon korkeita taloja, jotka pienellä googlaamisella paljastuivat lähtökohtaisesti pankeiksi.

Singapore oli todella hämmästyttävä paikka, jossa kaikki hienot ja vähemmän hienot paikat on jouduttu tekemään itse. Hieman tämä ”epäluonnollisuus” paistoi läpi, mutta toisaalta niin paistoi aurinkokin ja joka puolella oli todella siistiä. Erityisen siistiä oli nähdä Cirque du Soleil livenä.

Singaporen MRT-metron totesimme ylivoimaisesti parhaaksi liikkumavälineeksi, kun taas takseilla havaitsimme olevan käytössä maailman käsittämättömin hinnoittelurakenne: Normaalimittarin vieressä raksuttaa ekstrat-mittari, johon voi tulla milloin mistäkin syystä muutaman singaporen dollarin lisämaksu. 20-40 dollaria maksaa muuten matka kentältä hotellille ja saman verran se on myös takaisin kentälle.

Seuraavassa kohteessamme Malesiassa oli myös mielenkiintoinen, mutta onneksi etukäteen googlattu taksisysteemi. Paikalliset taksit, eli Teksit, ovat kuulemma pirullisia petkuttajia, ja eräs ystävällinen ihminen oli ihan kuvien kera opastanut miten taksiin kannattaa ostaa lippu etukäteen tiskiltä, ja vasta tämän lipun hankittuaaan kannattaa mennä lipunmyyjän ohjeistamalle ovelle pyytämään kyytiä omalle hotellille. Olimme tämän opetelleet etukäteen ja saimme myös yhdeltä ovelta varmistettua, että lippu todella kuuluisi ostaa ensin tiskiltä. Palasimme pian lippu kourassa ja ystävällinen kuski hymyili meille leveästi ja hyvin rauhallisesti hän ja kollegansa pakkasivat matkalaukkumme autoon, joka lähti suuntaamaan kohti Kuala Lumpurin City Centreä.

Täysin etäisyyksistä tietämättä tajusimme hotellille saavuttuammme, että lentokenttä on tunnin ajomatkan päässä keskustasta. Yhtäkaikki, perillä oltiin ja missä hotellissa! Uskomaton viiden tähden prameus iski silmille mukavalla tavalla.

Malesiasta jäi mieleen lähinnä aivan sekopäinen liikenne ja muslimien kulttuurille tyypillisiin vaatteisiin sonnustautuneet ihmiset. Ulkona oli kuuma ja hotellin buffet täydellinen.

Tämän pörräämisen jälkeen siirryimme vielä noin viikoksi takaisin Bangkokiin. Huomasimme näin ”tokalla kertaa”, että tuktuk kuskeista oli tullut hanakoita huutelijoita, jotka tosin ymmärsivät mitä falangi tarkoittaa sanalla ”no”. Tuktukeille kieltätymisen lomassa tuli myös käveltyä paljon. Askelmittariin tuli tykitettyä 15000-20000 askelta päivässä.

Tämä kuukausi Aasiassa antoi sopivasti etäisyyttä Suomeen, mutta nyt on myös ollut ihan kivaa olla taas kotona. Näkisin, että tolla reissulla tuli ennen kaikkea opittua lisää erilaisista kulttuureista ja erityisesti niiden tarjoamista herkkuruoista. Massaman currya kannattaa maistaa, jos haluaa kokea jotain taivaallisen hyvää. 

Kommentit

  1. Huikeeta, mielenkiintoisia kokemuksia! Täytyy laittaa Massaman curry korvan taakse ;)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Alkoholi jäi taakse jo vuosi sitten

Ei mikään perinteinen matkablogiräpätys

Suomalainen mies, joka puhuu.