Tekee gutaa: Miksi kannattaa olla prososiaalinen?

Hyvän tekeminen tekee gutaa


Yhtenä mittarina mun gradussa toimii hyvän tekemisen kokemus ja myös hyvän tekemisen kokemuksen puuttuminen. Tutkin siis (muiden mittareiden ohella) sitä, millainen yhteys tälläisella prososiaalisella toiminnalla aka hyvän tekemisellä on työntekijän suoritusmittareiden kanssa.

Selvityksen alla on muun muassa seuraava: Ovatko ne tyypit ketkä vaikka myy eniten samalla niitä, jotka eniten kokevat tekevänsä hyvää muille. Tai vaihtoehtoisesti ovatko ne tyypit, jotka (ikävä kyllä) kokevat aiheuttavansa muille pahaa niitä, joiden myynti ei futaa yhtä hyvin. Eli pyritään löytämään korrelaatio hyvän tekemisen ja työsuoritusmittareiden väliltä. Hiffasitko? Hyvä!

Luonnollisesti tätä mun omaa (pikku) tukimusta edeltävät tutkimukset prosiaalisen toiminnan vaikutuksista on käsiteltävä kirjallisuuskatsauksessa. Ylläripylläri, en toden totta ole ainoa, joka on tutkinut hyvän tekemisen eli prososiaalisen käyttäytymisen mahdollisia positiivisia vaikutuksia. (Aiempaa tutkimusta löytyy ihan hervoton määrä.)

No mitä ne tutkimukset sanoo? Kerta toisensa jälkeen, että hyvän tekeminen parantaa hyvinvointia. Isken tonne loppuun pari Frank Martelan ja Richard Ryanin tutkimusta linkkeineen, niin innokkaimmat pääsevät tutustumaan aiheeseen tarkemmin, mutta höntsäysosastolle on alla tiivis paketti siitä, miten homma toimii.

Näin se käy

Prososiaaliseksi käyttäytymiseksi on määritelty esimerkiksi vapaaehtoistyö, ystävälliset teot sekä rahan käyttäminen muihin. Kaikki nämä nostavat hyväätekevän ihmisen hyvinvointia. Peräti kulttuurista riippumatta. Itseasiassa jopa pikku taaperot ovat taipuvaisia toimimaan prososiaalisesti. Näyttöä sille, että tämä hyvän tekeminen on meissä inherent, sisäistä, löytyy siis jo mukava määrä.

Opin uutta, mitä nyt pitää tehdä?

Hyvää siis kannattaa tehdä. Tässä muutama ehdotus siihen, miten sitä voi harrastaa:

  • Osta vaikka kollegalle joku päivä välipala. 
  • Käy heittää gigi jossain vapaaehtoisduunissa. 
  • Tee ylipäätään toisille kiltisti, kauniisti ja hyvin: 
    • Soita mummolle ja käy sen kanssa sille kaupassa. 
    • Tai käy pesemässä naapurin tiskit. 
    • Tai tee naapurinkin lumityöt. 
    • Tai lahjoita hyväntekeväisyyteen.

Tapoja on monia. Yllä olevassa listassa on myös aiempien tutkimuksien käyttämiä prososiaalisia tekoja, kuten tuo tiskien peseminen.

Miten hyvän tekeminen vaikuttaa työsuoritteeseen?


Tähän loppuun ajattelin, että olisi varmaan siistiä kuulla miten hyvän tekeminen ja työsuorite ovat yhteyksissä toisiinsa. Löydös on suorastaan innostava, nimittäin:

Mitä korkeampi hyvän tekemisen kokemus, sitä korkeampi myynti. 

Voi olla, että myyminen johtaa hyvän tekemiseen tai hyvän tekeminen johtaa parempaan myyntiin, mutta kyllä toi yhtälö kannattaa ottaa molemmista päädyistä haltuun!

Sitten innokkaat, täältä lisää tavaraa oman tietämyksen lisäämiseksi:

Frank Martela ja Richard Ryan tutkivat psykologisia mekanismeja, jotka ovat hyvinvoinnin parantumisen taustalla:
http://selfdeterminationtheory.org/wpcontent/uploads/2016/12/2015_Martela_Ryan_J_Personality.pdf

Samat herrat tutkivat miten hyvän tekeminen vaikuttaa positiivisesti hyvinvointiin myös ilman face-to-face kontaktia:
http://selfdeterminationtheory.org/wp-content/uploads/2016/10/2016_Martela_Ryan_MotivEmot.pdf




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ei mikään perinteinen matkablogiräpätys

Perfect house with rose red doors

2015 ennustin tätä hetkeä, nyt ennustan vuotta 2025